Joskus kehomme viestii jostain ikävästä siten, että sen ymmärtää normaaliksi kipuiluksi, jonka voi korjata. Joskus se ilmoittaa jostain tietämättömästä selittämättömin ja epämääräisin kipupiikein, joista ei tiedä mistä ne johtuvat ja voiko niitä korjata omin avuin. Mun keho viestittää molempaa kipukaveria.
Ei tässä sen kummempaa ja kamalaa ole tapahtunut, mutta tällä hetkellä olen nyt siis kotona enkä töissä. Selitykset tulevat alla...
Mä olen laktoosi-intolerantikko, ollut jo alle vuoden vanhasta lapsosesta saakka. Maito ja laktoosittomat tuotteet, tai ihanan makealta maistuva Hyla -maito eivät ole koskaan olleet mulle ongelma - olen kasvanut tähän. Tiesittekö muuten, että suurin osa maailman väestöstä on laktoosi-intolerantikkoja? Pohjoismaissa vain on vuosisatojen aikana tapahtunut mutaatio, jonka ansiosta ihmiset sietävät laktoosia. Meistä "normaaleista" on jostain kumman syystä tehty täällä pohjoisessa "maitovammaisia", normaalista poikkeavia, vaikka asia on itseasiassa päinvastoin!
Olen lisäksi astmaatikko, ja pahasti atoopikko. Olen perinyt nämä kaikki mukavat ominaisuuteni vanhemmiltani - äitini puolelta laktoosiherkkyyden, isän puolelta iho-ongelmat ja kaiken maailman ruoka-aineallergiat ja siitepölyallergiat. Joskus tuntuu että jo pelkät pölyallergiat. Nykyään on todellinen ihme, että mulla on muuten koira:D Isäni puolelta minulla on mitä todennäköisemmin myös hiivalle yliherkkyys - kun syön hiivapitoisia tuotteita, huuleni rohtuvat ja käteni halkeilevat. Lähiaikoina olen saanut silti niin paljon vatsa- ja iho-oireita "normaalista", omasta ruokavaliostani, etten enää tiedä mistä kiikastaa. Okei, tiedän että leipä on nykyään monelle jokin se pääpaha; on gluteenittomia tuotteita muoti-ilmiöön asti, ja joidenkin elimistölle se tosiaan on todella paha vatsavaivojen aiheuttaja. Puhumattakaan karppauksesta jonka muotivillitys vaihteeksi täytti leipäostamattomuudellaan kappojen leipähyllyt ja leipomoilla meni huonosti.
Nykyään on niin monta dieettivillitystä toistensa perään, että tuntuu jo vähän siltä kuin yhtäkkiä niiden mukaan myös itse sairaudet nousisivat enemmän pintaan. "Nyt mä tiedän mistä nää mun vaivat johtuu". Vai nousevatko ne ainoastaan aina olemassaolleina, hiljaisina pieru-tabuina hiljaisuudesta mellakkaan? Sitä mukaa kun uusi dieetti-ilmiö nostaa päänsä, on se mielestäni vähän kuin jokakertainen & uusi itsediagnoosi omille henkilökohtaisile ja yksilöllisille vaivoille.
Mielestäni sota viljoja ja sokeria vastaan maailmalla on virallisestikin julistettu ja alkanut. Miettikää; kaikki mitkä Suomessa ovat vielä niin perinneruokaa! Yhtäkkiä pitäisi osata syödä tuota taika-intiaanisiementä ja tätä ihmepallero-kvinoa, muka oman maan tärkkelyspitoisen suomalaisen perunan tilalla?! Kuka sen sanoo? Mistä tää kaikki setti oikein tulee?! Muoti-ilmiöt nousevat Italiasta, mistä sitten tätä tuppaa?!
Itse uskon vahvasti, että monet saavatkin apunsa näistä erilaisista korvaavista tuontituotteista, ja ovathan ne aivan uusia ja eksoottisia makuelämyksiä verrattuna vanhoihin tuttuihimme Perunaan ja Läskisoosiin. Eikä siis sarkasmina, mielelläni itsekin kokeilen näitä kaikkia - harrastuksena. Rakastanhan ruuanlaittoa.
 |
| Viikon yritys nro 1 poistaa turvotus. Tampereen Pikku Paratiisissa saatte lukea muuten samaa Smoothie -kirjaa;) |
Itse olen kuitenkin viime kevään jälkeen pessyt käteni kaikista dieeteistä, aion elää niin kuin olen ruokiini ja ruokailutottumuksiini kasvanut, samoin kuin siihen perhanan hyla-maitoon! Mutta ihan viimeisen kuukauden aikana ovat hermoparkani totisesti palaneet erilaisiin vatsaongelmiini; ilmavaivoihin, kipuihin, turvotukseen, ummetukseen, painon tunteeseen vatsalla jne. Ei auta veden juonti, ei kuidut, ei urheilut, salit, vitamiinit. Turvotus vaan on ja pysyy. ÄH JA PUH.
Kyllä, sinä joka ehkä jo ehdit suutahtaa mielipiteeseeni Ruohonjuuri -kaman "muoti-ilmiömäisyydestä", pakko se on myöntää; yritän lähiaikoina parhaani ainakin kokeilla puhtaampaa ruokaa, raakaa ruokaa. Voimaruokaa. Oman vatsani vuoksi.
Ongelmana vaan on; MÄ OLEN IHAN LAPSEN KENGISSÄ:D En osaa kokata tällaista muotisafkaa! Tänä aamuna sitten selailinkin apuja tähän ongelmaani, ja muutaman päivän päästä postiini tipahtaa (okei mä noudan ne itse...) seuraavat opukset;
Ja edelleen koska rakastan ruuanlaittoa, saan kokeilla jotain aivan uusia juttuja;) Tilasin mä jotain kylkiäisiäkin luonnonkauneuteen liittyen. Niistä lisää myöhemmin;)
Onko teillä kokemuksia kyseisistä teoksista / niiden tekijöistä?:)
No, kipukaveri numero kaksi. Turvotuksen takiahan mä en sentään tänään jäänyt pois töistä, vaan nämä vatsakivut ovatkin sitten aivan jotain toisen tason vatsakipuja. Kivuliaampia, tuskallisempia, viiltävämpiä.
Ei, mulla ei nyt ole kuukautishetki kuusta. Nämä yhtäkkiset "kuin salama kirkkaalta taivaalta" -kivut ovat kuitenkin alkaneet jo muutama kuukausi sitten, aina voimistuen vähitellen ajan myötä. Viime viikonloppuna sain muutamaankin otteeseen kokea jälleen sen kivun, pisimpinä minuutteina kuin koskaan aikaisemmin. Kurotan johonkin keittiössä, kunnes viilto. Tulikuuma veitsi kaivaa sisälmyksiäni vatsa-kohtu -alueella. Lyyhistyn lattialle, en voi huutaa H:lle edes sitä, että olen lyyhistyneenä lattialle ja sattuu. H tulee viimein viereen, kysyy mikä on, en vastaa koska en voi hengittää tai puhua. En liikkua milliäkään tai tuntuu että muuten vatsa repeää. Kyyneleet vaan alkavat valua ilmeettömillä kasvoillani. Kuluu pari minuuttia, kunnes kipu laantuu.
Tuollaisia ovat siis kipuni laadut. En tiedä mistä kipu tarkalleen tulee, enkä ole koskaan kokenut vastaavaa kipua elämässäni. Mulla on edelleen tuo PCOS -hormonihäiriö / -sairaus (jota voi muuten ruokkia hiilaripitoisella ruoalla!), mutta ei sen pitäisi sentään ihan tällaista kiputilaa aiheuttaa. Joka tapauksessa, tänä aamuna sain jälleen samanlaisen kohtauksen, ja samantien päätinkin sitten varata työterveyslääkärille ajan. Näihin kipuihin ei meinaan varmasti auta inkkarit. I need a doctor:D
Sen verran epäilevä ituhippi mä olen;)
Terveellistä, tervettä ja hyvinvoivaa viikkoa kaikille teille kauniille ihmisille<3
~Paula~
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti