Follow on Bloglovin

tiistai 2. syyskuuta 2014

Koti on siellä missä huonekalusikin -_-

Ohi on! Meinaan viikonloppu, thank loooord! Viikonlopun jälkeen olen oikeasti päässyt takaisin arjen lepoon! Mistä taas kerran aloittaisin... Perjantai-ilta vaatteiden ja kenkien järjestelyä uudessa kämpässä (onko mulla oikeesti kolmen vaatekaapin verran popoja?!), la.aamuna muuton aloitus klo 8 aamulla, sohva parvekkeen kautta ulos koska iso sohva - ahdas rappukäytävä -dilemma... Yksin noin kahdenkymmenen minuutin pituinen tauko lattialla syöden, ja muutto jatkui pahvilooria roudaillen ihan koko päivän. Lauantain muutto kesti viitisentoista tuntia, sunnuntain noin kaksitoista. Mutta ohi on! Enää ei puutu kuin verhot ja joitain pikkujuttuja edellisestä kodista:) Tää asunto on niin paljon kodikkaampi ja ihanampi, ah! Ja toi meidän PIHA! Malla on nauttinut siitä ainakin ihan täysillä - juostiin äskenkin sen kanssa tuolla pallon perässä:D Keittiö on suurempi, ja siellä mahtuu nyt kokkaamaan jopa kaksikin henkilöä! Eilen laittelinkin siellä mm. raakasuklaan paloja pakkaseen ym;) Jep, minäkin olen nyt hullaantunut tuohon meksikolaisten entiseen rahaan.
Nyt kun päästiin keittiön ja ruoka-aiheiden aihealueelle jälleen kerran niin mun pitää kertoa, että aloitan tuollaisen pienen, öhöm, terapiajakson. Tulen puhumaan kyseisessä paikassa mun fyysisestä olosta, koska mun viimein oli pakko myöntää itselleni että olen ihan just jonkun asteisen syömishäiriön tai sen uhan partaalla. Mä en ole koskaan stressannut mun painostani näin kun juuri nyt stressaan. Siis on paljon päiviä etten stressaa kiloistani hitustakaan, mutta toisinaan, H:nkin sanoin, mun huoli mun kropasta menee yli. Jos syön liikaa (eli luultavasti monen mielestä normaalisti), tunnen suurta pakotetta lähteä esimerkiksi lenkille jälkikäteen tasoittaakseni morkkista. Toki lähden salille tai juoksemaan muutenkin eli ihan pelkästä liikunnan ilosta, mutta silti... Kaikenlaisia huolestuttavia piirteitä on havaittavissa, joita en ole ennen näin vahvasti kokenut. 
Olen kuitenkin siis taas käynyt ahkerammin salilla, ja hinku treenaamaan olisi taas kova, mutta ÄH mä olen tulossa niin flunssaan:( Mut jospa tahdonvoimalla pääsisi jo pitkälle; minähän selätän tämän lenssupaskapään, treenaan, suunnittelen gradua TÄLLÄ VIIKOLLA, ja käyn töissä ilman saikkuja! Joo joo, älä tule paha pipi tule hyvä...fiilis?!:) Sillä tää tästä:D Mut just nyt tää kurkkukipu vaatii soffalla löffäystä mitä oon juuri parhaillaan tekemässäkin:D 
Haluutte tietenkin nähdä glimpsejä uudesta kodista;
Tällä viikolla aloitan myös aivan uuden harrastuksen;) Sen parissa saankin sitten ihan ohjatusti toteuttaa mun luovaa puoltani<3 Jippijaijjeij! Mutta siitä lisää myöhemmin... ;)

Palataan taas pupuset :*

Ei kommentteja: