Mehän kaikki tunnemme sanonnan "no pain, no gain" ja ei kipuu ei hyätyy, eiku hä? Niin mutta entä jos tilanne on nimenomaan hä? Oot repinyt salilla itseäsi kahtena aamuna ihan täysillä niin että on ollut vaikeaa tehdä yhtään mitään jälkeenpäin, esim. pukea itselleen vaatteet päälle:D Crosstrainerilläkin oot polkenut fat burn -ohjelmalla, mutta sitten tulee taas se viikonloppu ja...tilanne taitaa olla jälleen ruualle sixty-fifty.
Mä olen taipuvainen olemaan "I eat when I'm upset" -tyyppi. Eilen tuli niin suurena pettymyksenä se, etten saanut sitä duunia, johon olin haastattelussa. Kuitenkin mulle jo melkein enteiltiin sitä paikkaa! Rehellisesti sanottuna itku tuli ja märehdin sängyssä tuon uutisen jälkeen jonkun tunnin. Mut sitten kelasin: menenpäs Alkoon ostamaan KOLME punkkupulloa ja koitan mikä niistä hukuttaa huolet parhaiten:D Tais olla jo se toka vaihtoehto, en ihan päässyt kolmanteen. Faktahan se silti on, että vastoinkäymiset kuuluvat elämään, jostain syystä ne siellä yrityksessä kokivat etten olekaan oikea hlö tohon duuniin, vaikka voin kertoo; OLISIN OLLUT SIINÄ HITSIN HYVÄ:D Ei muuta kuin lisää hakemuksia. Positiivista on, ettei mun tarvitse enää hakea vain kesätöitä, vaan jo vakkarityötä:) Mä olin sitä paitsi varmaan vähän liian pro ja koulutettu, sitähän ne sano haastattelussakin, ettei voi palkata mua halvalla:P So Keep calm and carry on & stay positive!;)
Eilen meni sitä punkkua. Jatkoin kaupungille ihan vaan miehen ja sen kaverin kanssa istuskelemaan, en enää siellä mitään juonutkaan. Yöllä kuitenkin tulee aina nälkä, ja kotona on tietty aina tällaisina iltoina jääkaappi tyhjillään, joten TIETENKIN päädyt Mäkin drive inin kautta kotiin ruokapöydän ääreen mässäilemään siinä 2-3 aikaan yöstä, samalla kun mieskin on jo väsähtänyt makkarin puolella. Todella hehkeä yö takana ja tämä päivä on vieläkin hehkeämpi!:D No joo, mä kyllä nautin alkoholia todella harvoin ja todella todella vähissä määrin. Oon aina ollut sellainen, nyhverö.
Lisätäänpä vielä suolaa haavoihin:
Kannatti herätä! Ja käydä salilla eilen. Mentiin salilta nälissämme miehen kanssa Tampereen kauppahalliin sitten lounaalle, syötiin hyvää kotiruokaa, ja jälkkäriksikin oli ihan ihan pakko ottaa tollaset. Eurolla kerran sai!
Pitäisi koittaa nyt tsempata ja syödä taas terveellisemmin. Mä vaan rakastan ruokaa liikaa! Lihasten kasvu on kyllä ollut nopeaa, sillä teen jo suht kepeestikin niitä kunnon miesten punnerruksia! Joku aika sitten en saanut tehtyä vielä yhtäkään xD Että jee! Ja koska tämä työttömyyteni & opiskelijaelämäni edelleen tässä vaiheessa elämää jatkuu, enkä omista lasta/lapsia, voin täten hyvin keskittyä käymään ahkerasti salilla;) Mikäs sen parempaa!
Nyt painun laittamaan jotain viikonloppusafkaa mulle ja miehelle:) (Taas syömään!)
Hyvää viikonloppua kaikille ja muistakaa;
AJATELKAA MIELUUMMIN NÄIN:
...KUIN NÄIN:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti